Soile: Kun roskien viemisessä menee tunti

Uskon, että kaikki me muistamme kesän 2016. Kelit oli semi ok, mutta aika perinteinen Suomen kesä oli kyseessä. Mutta tuona kesänä koko Suomi nautti aivan uudenlaisesta ilmiöstä. Kännyköihin tuijottavia ihmisiä parveili ympäri kaupunkeja. Varsinkin erilaisten nähtävyyksien viereen kerääntyi paljon ihmisiä. Asiaa päiviteltiin lehdissä asti. Kyseessä oli Pokémon Go -pelin läpilyönti. Kaikki vauvasta vaariin pelasivat peliä ja monet kävelivät monta kymmentä kilometriä päivässä. Peliä kiiteltiin vuoroin merkittävänä innovaationa ja vuoroin kauhisteltiin liikenteen vaarantajia, kun ihmiset eivät enää huomioineet ympäristöä tarpeeksi hyvin.

Minä en pelannut Pokémonia. Kännykkä oli liian huono ja mielestäni peli ei ollut tarpeeksi kiinnostava, vaikka Pokémon-fani olenkin. Nyt kuitenkin Pokémon Go on saanut seuraajan, jota on ilmeisesti kehitelty pitkään. Itse kuulin tästä jo vuonna 2016. Peli on Harry Potter: Wizard Unite, joka hyödyntää samaa sijaintiin perustuvaa tekniikkaa kun Pokémon Go. Seurasin kun siskoni pelasi peliä ja ajattelin, että josko nyt testaisi. Latasin pelin viime perjantaina ja olen huomannut pelaamisessa mm. seuraavia asioita.

  • Peli vie hemmetisti akkua.
  • Mietin, että kuinka pelottavalta näytän, kun pelatessa näyttää kun kuvaisin ihmisiä. (vaikka oikeasti vaan etsin pelin vaatimia olentoja)
  • Helsingin rautatieasemalla EI kannata pelata. (aiheutin melkein kolarin)
  • Kaikki muut eivät välttämättä ole pelistä niin fiiliksissä kuin minä.
  • On ikävä tallata taajamaa, kun loitsuenergia on lopussa ja majataloja ei ole mailla halmeilla.

Sen kuitenkin voin sanoa, että hieman olen jäänyt koukkuun. Mutta on parasta olla pelikoukussa, kun peli pakottaa liikkumaan paljon enemmän kuin normaalisti päivän aikana tulisi käveltyä. Kesäiset yöt ovat oikein miellyttäviä tunnin iltalenkkiin, kun lähdet viemään roskia ja päädytkin kiertelemään taajamaa tunnin ajaksi. Peli tarjoaa myös paljon yhteisöllisyyttä, kun fanikunta kasvaa. Itse olen jo liittynyt moneen ryhmään Facebookissa ja Telegramissa, että neuvoa ja apuakin on saatavilla nopeasti. Seuraavaksi ajattelin tehdä itselleni lounasta ja sen jälkeen lähden sadetakki taskussa taas kiertelemään. Josko nyt tulis jotain muutakin kuin pelkkiä hevoskotkia.