Soile: Pari sanaa sisustamisesta

Myönnetään tähän alkuun yksi juttu. Minä en osaa sisustaa, en sitten yhtään. Tai ainakin siltä tuntuu, kun kuuntelen ihmisten puhuvan siitä, että mikä sopii mihinkin väriin ja kuinka eri tavalla huonekaluja voi sijoittaa jne. Omalla kohdallani tuntuu, että en jaksa nähdä asian suhteen niin paljon vaivaa tai ylipäätään en kykene keskittymään sisustamiseen niin paljon, että saisin rakennettua toimivan tyylikkään kokonaisuuden alusta loppuun. Ikeassa pyöriessäni mietin usein, että olisi kiva vaan jäädä sinne asumaan johonkin valmiiseen asuntokokonaisuuteen. On erittäin todennäköistä, etten muuttaisi siinä sisustuksessa mitään vaan elelisin aivan onnellisena valmiissa paketissa. No tämän takia meillä on sellainen ammattiryhmä kuin sisustussuunnittelijat.

Kuitenkin huomaan, että aika selkeä tyyli minullakin on. Pidän nimittäin VÄREISTÄ. Puupintaiset tasot ja huonekalut ovat mielestäni aivan ihania. Tietty maanläheisyys on aivan must ja minusta kodin tuleekin koostua mukavista löhösohvista, isosta määrästä tyynyjä ja vilttejä sekä muista kivoista yksityiskohdista, kuten vaikka Tampere-verhoista. Taulut ja julisteet tuovat mukavasti vaihtelua seiniin, toki myönnän että tähän mieltymykseen vaikuttaa se, että tykkään itse maalailla sekä olen melkoinen elokuvafriikki. Noudattelen pitkälti seuraavaa periaatetta: jos pidän jostain, ostan sen ja lyön sen osaksi kokonaisuutta. Kummasti ne aina nivoutuvat osaksi taloa ja sen henkeä.

toas_blogi_verhottoas_blogi_tyynyt
On kuitenkin pari sisustustrendiä, joita en voi ymmärtää. Älkää ottako henkilökohtaisesti, jos satutte pitämään kyseisistä jutuista. Kyse on ihan puhtaasti makuasioista. Ensimmäisenä piikkinä lihassani on SISUSTUSTARRAT. Pahinta on, että ne ovat yleensä universaaleja todella korneja lausahduksia kuten ”home is where you’re heart is” ”Always look on the bright side of life” jne. Vähemmän ärsyttävä vaihtoehto näille ikivihreille lausahduksille on erilaiset perhoset ja kukkaset tai oksat. Miksei sisustustarroista ikinä tehdä hauskoja tai ironisia? Olisivat silloin paljon mielenkiintoisempaa luettavaa. Ja miksi niiden pitää aina olla mustia? Vaadin vaihtelua sisustustarroihin!

Toinen asia on ylenpalttinen VALKOISEN käyttö. Jos kerran talossa on jo valkoiset seinät, niin miksi kaikki huonekalut ja hyllytkin pitää laittaa valkoiseksi? Kokonaisuutta saatetaan lieventää esimerkiksi harmaalla tai mustalla. (Ja sisustustarroilla.) Värien suurena ystävänä en kykene ymmärtämään tätä ja tämä onkin asia, josta olen monen tuttuni kanssa aika monta kertaa keskustellut.

Toki täytyy tunnustaa, että tällaiset valkoisuuteen nojaavat kämpät näyttävät usein erittäin tyylikkäiltä ja kelpaisivat varmasti sisustuslehteen jos toiseenkin. Niistä näkee, että omistaja on miettinyt yksityiskohtia sekä nähnyt vaivaa kokonaisuuden luomiseen. Luultavasti tämä kuitenkin vain ärsyttää minua sen takia, että itse en pysty tavoittamaan kliinisen valkoisessa ja loppuun asti mietityssä tilassa kodin tuntua. Pyrin kuitenkin pitämään mielessäni, että sisustus vain loppujen lopuksi ilmentää asujansa persoonallisuutta. Toiselle toimii tyylikäs ja pelkistetty, toinen taas tarvitsee tilkkutäkkimäisen rönsyilevän kokonaisuuden.

Päätän tämän sekalaisen blogikirjoituksen kuvaan, jossa on itse maalaamani pikkunaulakko, jonka sain puoleen hintaan, koska siitä puuttui yksi koukku. Kyseinen naulakko on yksi suosikkiasioistani kotonamme.

toas_blogi_naulakko