Soile: Oi kuusipuu!

Alkaa olla se aika vuodesta, kun joulu tekee vääjäämättömästi tuloaan. Lähestyvän joulun tulon voi aistia pimeydestä, jatkuvista loskasateista sekä joka puolelle ilmestyvistä jouluvaloista, sekä massiivisesta määrästä joulumainoksia. Monella meille se on myös deadlinejen lähestymistä ja syksyn viimeisen puristuksen tekemistä. Hommat pitää tehdä kunnolla loppuun, ennen kuin voi siirtyä ansaitulle joululomalle. Jotkut meistä haluavat ehkä jopa hiljentyä.

Tämä blogikirjoitus pureutuu yhteen keskeisimpänä pidettyyn joulun symboliin, eli joulukuuseen. Kyseinen huoneen nurkan koriste herättää paljon tunteita ja siihen liittyy paljon eri käytäntöjä. Kun olin muuttanut ensimmäiseen omaan asuntooni, minulla ei todellakaan ollut yhtään joulukuusen koristetta tai edes aikomuksena sellaista hommata. Kuitenkin joulun lähestyessä huomasin kaipaavani jotain tuttua ja jouluista, joten päädyin ostamaan minikuusen keittiöni pöydälle. Koristeetkin irtosivat parilla eurolla paikallisesta Prismasta. Pikkuruinen kuuseni teki asunnostani heti kodikkaan ja huomasin sen tuovan minulle aidon joulun hengen.

Pari vuotta myöhemmin sijoitimme avomieheni kanssa muovikuuseen ja se onkin kruunannut joulun odotuksen. Tässä kuitenkin kaksi eri perinnettä seuraa toisiaan. Omassa asunnossa joulukuusi otetaan käyttöön heti joulukuun alussa, mutta sitten kun siirrytään vanhempien luo viettämään aaton aikaa, saa kuusen koristella vasta jouluaattona. Outoja rutiineja, mutta olen huomannut, että näin tässä on vain käynyt. Ja vanhempien luona kuusen pitää ehdottomasti olla aito kuusi, vaikka omassa asunnossani en voisi kuvitellakaan, että siivoaisin kuusen neulasi koko alkuvuoden (heh).

Oleellisin asia joulukuusessa on minun mielestäni se, että se koristellaan värikkäästi ja erilaisilla koristeilla. Mikään ei ole aidompi joulukuusi, kuin sellainen johon on kerätty vanhat lapsena tekemät koristeet, uusimman stockmannin trendipallot sekä mummolasta aikoinaan kotiin tuodut kiiltokuvat. Minun mielestäni joulukuusen yksi tärkeimmistä aspekteista on kerätä vuoden ja historian kokemukset sekä kiitollisuus samaan puuhun eri koristeiden muodossa. Eli te kaikki, jotka teette joulukuusistanne hopeita täydellisesti tasapainotettuja trendikuusia, minun mielestänne missaatte jotain todella olennaista. Niin joulun sanomasta kuin perinteistäkin. Saatte toki toimia niin kuin haluatte, mutta mitä moninaisempi joulukuusi, sitä kauniimpi.

Meikäläisen kuusesta löytyy:

  • kotoa tuotu kultanauha
  • Ilmaiseksi varaston “ota, jätä” -pöydästä tuodut joulupallot
  • Stockmannilta ostettu hopeanauha
  • Pari ilmaiseksi saatu sydäntä
  • Prisman alelaarin pikkupallot
  • IKEAsta ostetut värivalot.

Ihan bueno kokonaisuus. Muutaman nostalgisen koristeen se vielä tarvitsisi.


Hyvää Joulua kaikille!