Soile: New year new me!

16.1.2017

Kappas vuosi vaihtui taas ja ainakin itsellä sosiaalinen media on ollut täynnä kuvakollaaseja menneestä vuodesta ja lupauksia siitä, kuinka ensi vuonna aikoo käyttää enemmän aikaa itseensä, laihduttaa, vähentää juomista ja jne. Suurin osa pitää tätä toimintaa kauhean kliseisenä, mutta tekee niin silti. Se, että päivämäärän kirjoittaa taas hetken väärin, antaa meille tilaisuuden aloittaa puhtaalta pöydältä, muuttaa jotain elämässämme.
On kuitenkin pari asiaa, joita näitä eri lupauksia lukiessani olen miettinyt ja nyt avaan niitä tässä vähän. Pyydän anteeksi hieman kyynistä suhtautumista uuden vuoden lupauksiin.

”Nyt alan vihdoin liikkumaan säännöllisesti!”
Tämä tuntuu olevan keskeisin uuden vuoden lupaus. Koko joulu ollaan herkuteltu ja nyt pitäisi päästä tikkiin kesäksi. Tammikuussa kuntosalit räjähtävät. Omasta mielestäni liikkuminen on todella tärkeää ja kannustan siihen täydestä sydämestä. Lisäksi tiedän, että ummikkona kuntosalille meneminen ei todellakaan ole helppoa. Mutta kaikille se ei yksinkertaisesti ole oikea vaihtoehto. Moni aloittaa liian kunnianhimoisesti ja loppujen lopuksi liikkuminen jää, koska viisi kuntosalikertaa ei yksinkertaisesti sovi kalenteriin ja into lässähtää kuukauden päästä.

”Tipaton tammikuu”
Taksikuskeilla on tammikuussa hiljaista, koska porukka pitää taukoa. Raskaan pikkujoulukauden päätteeksi vannotaan kaikki yhdessä, että nyt vähennetään. Tammikuussa ei hyviä bileitä löydy, vaikka etsisi kissojen ja koirien kanssa. Voidaan aina kuitenkin kysyä, kuinka pitkään pullon korkki jaksetaan pitää kiinni ja kompensoituuko määrä seuraavien kuukausien aikana?

”Otan enemmän aikaa itselleni”
Rentoutuminen on tärkeää ja moni kiireinen ihminen lupaa pitää parempaa huolta itsestään tulevana vuonna. Kuitenkin usein käy, että rentouttavalle harrastukselle ei yksinkertaisesti jää aikaa ja kiire ja stressi täyttävät päivät. Yliopisto-opiskelijoille tammikuu on kenties vuoden kiireisintä aikaa.

1111

Miksi siis uuden vuoden parannukset eivät onnnistu?
Onko oikeasti halua muuttua vai tehdäänkö muutoksia vain sen takia, kun nyt on ns. sen aika? Mitä jos aloittaisikin herkkulakun joulukuun alussa? Kymmenistä suklaarasioista kieltäytyminen joulun aikana vaatii jo tahdonvoimaa (testattu on ja hengissä selvisin). Tai jos tipaton alkaisikin juhannuksesta? Vaikka uuden vuoden lupaukset tehdäänkin nimenomaan siinä hengessä, että ne astuvat voimaan sitten kun vuosi vaihtuu, tuntuu että moni kuitenkin ajattelee näistä lupauksista, että sitten joskus. Jos oikeasti haluat muuttaa jotain elämässäsi, seuraavilla nyrkkisäännöillä kannattaa aloittaa.

  1. Aloita heti! Älä odota uutta vuotta vaan varaa aikaa rentoutumiselle NYT.
  2. Pysy päätöksessäsi! Jos et pysy siinä, lievennä sitä. Jos esim. siirtyminen lihansyöjästä vegaaniksi ei onnistu yhdessä yössä, päätä esimerkiksi että yksi ateria päivässäsi on täysin kasvipohjainen ja siirry siitä sitten hiljalleen kohti kasviperäistä ruokavaliota.
  3. Anna itsellesi mahdollisuus epäonnistua! Mikään muutos ei tapahdu hetkessä. Jos lipsahdat, älä heitä hanskoja tiskiin vaan jatka valitsemallasi tiellä. Itsensä ruoskiminen ei edistä muutoksen tapahtumista.

Itsekin aina välillä teen elämää muuttavia päätöksiä. Joskus ne toimivat, toisinaan taas eivät. Parhaiten ovat pitäneet ne päätökset, joihin minulla on itselläni ollut suuri sisäinen palo. Palo ei ole hyytynyt, vaikka muutos onkin ollut hidasta. Olen kuitenkin ollut tyytyväinen itseeni. Hyvät asiat eivät tapahdu hetkessä!